Iskiaskipu

• Kehon paksuin ja pisin ääreishermo
• Iskiaskipu tarkoittaa suomen kielessä jalkaan säteilevää tai jalassa olevaa kipua riippumatta alkusyystä
• Yli 90% iskiaskivusta aiheutuu toiminnallisista häiriöistä nivelissä, lihaksissa ja sidekudoksessa

Iskiashermo on kehon pisin ja paksuin hermo ja se vastaa takareiden, pohkeen ja jalkaterän lihaksien ja melkein koko alaraajan ihon hermottamisesta.

Iskiaskivun toiminnalliset ja rakenteelliset syyt

Iskiaskipu tarkoittaa suomessa jalkaan säteilevää kipua. Erilaiset nivel-, lihas-, ja sidekudoksen toiminnalliset häiriöt ja heijastekipu aiheuttavat yli 90% iskiaskivusta. Tavallisimmin erilaiset vaivat alaselän, lantion ja/tai pakaroiden alueella. Näitä erilaisia toiminnallisia vaivoja ovat mm. SI-nivelen toimintahäiriö, alaselän fasettinivelsyndrooma ja erilaiset pakaralihasten triggeripisteet.

Harvinaisemmin iskiaskipu voi johtua myös rakenteellisestä tekijästä, kuten välilevyn pullistumasta tai iskiashermon pinnetilasta pakarassa eli piriformis-syndroomasta tai takareidessä eli hamstring-syndroomasta. Yli 60-vuotiailla henkilöillä iskiaskipua voi myös aiheuttaa selkäydinkanavan ahtauma eli spinaali stenoosi, jossa selkäydinkanavan rakenteiden kaventuminen alkaa painaa hermojuuria.

Yleisesti toiminnallisissa vaivoissa oireena on pelkkä kipu ja mahdollisesti lievät muuttuvat tuntomuutokset, muttei selviä ja pysyviä tuntomuutoksia ja/tai lihasheikkoutta, kuten rakenteellisissa vaivoissa.

Oirekuva

• Säteilevä kipu alaselästä ja/tai pakarasta alas jalkaan
• Voi liittyä tuntomuutoksia tai lihasheikkoutta riippuen alkusyystä
• Yleensä rasitus pahentaa
• Yleistyksenä toiminnallisissa syissä oirekuva nopeasti vaihteleva
• Yleistyksenä rakenteellisissa syissä oireet tasaisemmat ja jatkuvammat

Syyt pitkäaikaisiin oireisiin

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Fysiologinen kuormitus johtuen aiemmista vammoista, ennenaikaisista kulumista tai toiminnallisista häiriöistä erityisesti saman puolen alaselän, lonkan, polven, nilkan ja jalkaterän alueella.
• Liian vähäinen tai liiallinen fyysinen kuormitus.
• Rakenteelliset tekijät, kuten nikamansiirtymät, selkäydinkanavan ahtautuminen, iskiashermon kulku suhteessa piriformislihakseen jne.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni, lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio.
• Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen.
• Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi vähäinen ympäristön tuki tai tyytymättömyys perhe- tai työasioihin.

Viimeksi päivitetty 24.03.2020