Rintakehän kipu
- Rintakehän alueen pitkittyneet kiputilat yleensä liittyvät hengitykseen, asentoon, mahdollisiin perussairauksiin ja vammoihin ja rakenteen erilaisiin luonnollisiin variaatioihin.
- Tavallisin rintakehän ja kaulan lihaksia jännittävä tekijä on pinnallinen hengitys, jossa käytämme liiaksi apuhengityslihaksia päähengityslihas pallean käytön sijaan.
- Rintakehän alueella oleva kipu on useimmiten lihas- ja/ tai sidekudosperäistä.
Rintakehän pääasiallinen tehtävä on suojata sydäntä, keuhkoja ja muita sisäelimiä ja samalla mahdollistaa jatkuva hengitysliike, jolla tuomme happea kehoon ja samalla poistamme hiilidioksidia kehosta. Hengityksen erilaisista toiminnallisista häiriöistä tavallisin on pinnallinen hengitys, jossa käytämme hengitykseen liiaksi apuhengityslihaksia päähengityslihas pallean käytön sijaan. Pitkäaikainen pinnallinen hengitys on sekä syy että seuraus pitkäaikaisiin niska- ja hartia-alueen, kaulan ja rintakehän jännitystiloihin.
Oirekuva
Tavallisimmin rintakehän toiminnalliset vaivat tuntuvat paikallisena tai yleisenä kipuna, särkynä, paineen tunteena, lihasjännityksenä erityisesti kaulan ja ylärintakehän alueella, toistuvina akuutteina kipuepisodeina keskiselässä, sekä vaikeutena hengittää helposti ja pitää rentoa asentoa.
Rintakehän vaivat voivat näkyä ryhdin lysähtämisenä eteen, jatkuvana asennon vaihtamisena ja venyttelyn tarpeena. Tavallisimmin rintakehän erilaiset vaivat liittyvät hengityksen, keskiselän, olkapäiden ja lapaluiden erilaisiin toiminnallisiin häiriöihin.
Syyt pitkäaikaisiin oireisiin
Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.
- Hengityksen toiminnalliset häiriöt
- Pään ja hartioiden työntyminen eteen
- Kaikki keuhkoihin ja sydämeen vaikuttavat perussairaudet, kuten astma, korkea verenpaine jne.
- Rintakehän ja keskiselän anatomiset variaatiot, kuten oikoryhti, skolioosi ja kuopparinta jne.
- Rintakehän rustokudoksen ja kylkiluiden aiemmat vammat ja murtumat
- Lapaluun, olkapään ja solisluun alueen toiminnalliset häiriöt ja asennonpoikkeamat.
- Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi
- Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni, lieväasteista tulehdusta ylläpitävä ruokavalio
- Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen
- Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi vähäinen ympäristön tuki tai tyytymättömyys perhe- tai työasioihin
Viimeksi päivitetty 24.03.2020