Kaularangan välilevyvaivat
- Kaularangan välilevyn vaivoista tyypillisin ja tavallisin on pullistuma, jossa välilevy painaa hermojuurta aiheuttaen tyypilliset säteilevät välilevyoireet
- Kaularangan välilevytyrissä tyypillisimmät ovat kipu ja erilaiset yläraajan tunnon alenemat
- Välilevyvaivoissa hoidolla vähennetään kipua ja lisätään toimintakykyä, jotta aikaa voittamalla välilevynpullistuma pääsee parantumaan ja oireet vähenevät suosiollisen luonnollisen kulun kautta
Selän nikamien välissä sijaitsevat välilevyt toimivat iskunvaimentimina tasaten ja jakaen selälle kohdistuvaa painetta. Kaularanka on toiseksi yleisin selän alue saada välilevyn pullistuma.
Välilevyvaivat
Välilevyn pullistumat eli prolapsit tai tyrät ovat tyypillisin välilevystä johtuva vaiva. Tällöini tällöin pullistuma painaa tai ärsyttää hermojuurta, joka aiheuttaa tyypillisesti myös säteileviä oireita mahdollisten paikallisten oireiden lisäksi. Välilevyvaivoissa harvinaisempana itse välilevynreunan säiemaisenreunan vaurio voi aiheuttaa paikallista pistävää kipua tuntuen erityisesti tietyssä liikkeessä. Välilevyn pullistumissa on myös mahdollista, että pullistumasta välilevyn reuna rikkoutuu, jolloin välilevyn sisällä oleva hapan neste pääsee ärsyttämään hermoa lisää. Tällöin kipuoireet ovat yleensä voimakkaammat kuin vain välilevyn pullistumassa.
Esiintyvyys, luonnollinen kulku ja yleisyys
Tilastollisesti n. 5% ihmisistä joutuu kärsimään välilevyperäisistä oireista elämänsä aikana. Tyypillisesti välilevyvaivoista kärsitään 30-50 vuoden iässä. Mahdollisista voimakkaista oireista huolimatta n. 90% välilevypotilaista toipuu n. 3 kuukauden aikana. Magneettikuvantamisessa noin 80% pullistumista häviää itsekseen kuuden kuukauden aikana. Hyvästä ennusteesta johtuen leikkauksia tehdään koko ajan vähemmän erilaisissa välilevyvaivoissa. Magneettikuvantamisella välilevyn pullistuma on tavallinen löydös myös normaaliväestöllä ilman kipua tai hermojuuren puristukseen viittaavia oireita. Toisaalta tyypillisissä välilevyoireissa kliinisen tutkimuksen löydökset yleensä täsmäävät hyvin kuvantamislöydöksiin.
Välilevyvaivat ovat huomattavasti harvinaisempia verrattuna erilaisiin toiminnallisiin nivel-, lihas- ja sidekudosvaivoihin, jotka aiheuttavat paikallisesta ja säteilevästä kivusta tilastollisesti yli 90%. Vastaanotolla näkee jatkuvasti kivusta kärsiviä, joilla oirekuvassa on selkeästi sekä välilevyvaiva, että erilaisia toiminnallisia vaivoja. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon pohjautuu pitkälti välilevyvaivojen lääkkeetön hoito, jolla pyritään vähentämään kipua ja lisäämään toimintakykyä niin, että aikaa voittamalla välilevynpullistuma pääsee parantumaan ja oireet vähenevät suosiollisen luonnollisen kulun kautta. Yleensä kivun kroonistuminen liittyy muihin tekijöihin kuin varsinaiseen alkuperäiseen rakenteelliseen muutokseen.
Oirekuva
- Voimakas toispuoleinen säteilevä kipu paikallisesti ja/tai yläraajassa.
- Tavallisimmin pään eteentaivutus ja samalle puolelle kierto ja kallistus lisäävät oireita
- Erilaiset tuntomuutokset yläraajassa. Tavallisimmin tunto vähenee, josta johtuen osa kädestä, kyynär- tai olkavarresta voi tuntua puutuneelta.
- Suuremmat välilevyn pullistumat voivat vaikuttaa myös lihasvoimaan.
- Tavallisimmin välilevyn pullistuma sijaitsee nikamavälissä C5-6 tai C6-7. Tällöin se aiheuttaa säteilevää ja jatkuvaa kipua joko peukaloon, etu- tai keskisormeen.
- Suuret keskellä sijaitsevat välilevyn pullistumat voivat tuntua molemmissa yläraajoissa.
- Osalla välilevyoireista kärsivillä säteileväkipu tuntuu eniten ja paikallista oiretta niskassa on vähän.
Syyt pitkäaikaisiin oireisiin
Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.
- Sidekudoksen perinnöllinen tyyppi, joka aiheuttaa ylivenyvyyttä ja nivelien yliliikkuvuutta
- Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, katastrofointi, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi
- Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni
- Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen
Viimeksi päivitetty 24.03.2020