Olkanivelen ahtaus

• Kipu paikantuu tavallisimmin etu- ja sivuolkapäähän
• Ääriliikkeessä kipu lisääntyy
• Myös kipua levossa

Olkanivelen ahtaus on yleisin olkapään vaiva. Aiemmin ahtaan olkapään ajateltiin syntyvän, kun ylempi lapalihaksen (m.supraspinatus) jänne ärsyyntyy, kun se jää olkaluun ja luisen olkalisäkkeen väliin kättä tuotaessa ylöspäin. Teoria oli alunperin kliininen olettamus ilman varsinaista tieteellistä pohjaa, joka on nyttemmin osoitettu paikkansapitämättömäksi. Myös olkanivelen ahtauden leikkaushoidon vaikuttavuus on todettu olevan sama kuin plasebo-leikkauksella, joten leikkaushoitoa ei enää suositella missään hoitosuosituksissa. Jäljelle jää vain yhden tyyppinen kiertäjäkalvosimen toiminnallinen häiriö, jota ei voi selittää yksiselitteisesti rakenteellisena ”ahtautena”.

Oirekuva

• Tavallisin olkapää oire on kipu ja särky etu- ja sivuolkapäässä erityisesti kättä nostettaessa sivulta ja edestä ylöspäin.
• Liikkeet ovat rajoittuneet tiettyyn suuntaan. Tavallisin liikerajoitus edestä ja sivulta käden tuonti.
• Kipu ja muut oireet hauiksen kohdalla.
• Kiertäjäkalvosimen vaivat voivat myös tuntua yökipuna erityisesti, jos yrittää nukkua samalla kyljellä.
• Nivelääniä voi kuulua liikkeessä.
• Kiertäjäkalvosimen vaivat yleisempiä vanhemmiten.
• Toiminnalliset rajoitukset tulevat esiin helposti esim. heittäessä esinettä, takkia laittaessa, hiuksia kiinni laitettaessa, kurottaessa ylhäältä esinettä ja/tai rintaliivejä laitettaessa.
• Lapaluu- ja solisluuvaivat ovat tavallisia pitempiaikaisissa kiertäjäkalvosin vaivoissa.

Pitkittynyt oirekuva johtuu tavallisimmin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta kuin vain yhdestä alla olevasta tekijästä.

• Fysiologinen kuormitus johtuen aiemmista vammoista, ennenaikaisista kulumista tai toiminnallisista häiriöistä erityisesti saman puolen solisluun, lapaluun, yläraajan, niskan ja keskiselän alueella.
• Liiallinen jatkuva ja toistuva fyysinen kuormitus työssä, harrastuksissa tai vapaa-ajalla.
• Psykologiset tekijät, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus, masentuneisuus ja/tai liiallinen psyykkinen kuormitus eli tuttavallisesti stressi.
• Elintavalliset tekijät, kuten esimerkiksi liian yksipuolinen ja vähäinen liikunta, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni.
• Kipujärjestelmän paikallinen tai keskushermostotason herkistyminen.
• Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi vähäinen ympäristön tuki tai tyytymättömyys perhe- tai työasioihin.

Viimeksi päivitetty 24.03.2020